Arvot, nuoret, johtajuus -seminaari pureutui arvojen merkitykseen johtajuudessa

Mikä on arvojen merkitys suurissa muutosprosesseissa? Millaista on johtaa isoa partioleiriä? Kenen vastuulla on parempi johtajuus ja millaista johtaminen on tulevaisuudessa? Muun muassa näitä teemoja käsiteltiin perjantaina 24.8. Hanasaaressa pidetyssä johtajuusseminaarissa, johon osallistui joukko nimekkäitä vaikuttajia yritysmaailmasta, eri ikäisiä partiolaisia ja Value Based Leadership (VBL) -koulutuksen alumneja, yhteensä noin 200 kutsuvierasta.

Seminaari käynnistyi Suomen Partiolaisten puheenjohtajan Maria ”Hilla” Ruoholan ja tilaisuuden moderaattorin Anna Munsterhjelmin tervetulosanoilla. Antti Reinikainen Suomen Partiolaisten hallituksesta jatkoi kertomalla VBL-koulutuksen historiasta ja päivän tilanteesta ja VBL-kouluttaja Henna Peltoniemi koulutusten periaatteista. Näitä osallistujat pääsivät hetkeksi myös omakohtaisesti pohtimaan vieressään istuneen henkilön kanssa. ”Läpi koulutuksen kulkevat viisi periaatetta: Fokus / Oma valinta / Saat, mitä annat / Uskalla hypätä / Ei ole helppoa näyttää hyvältä, kun oppii uutta”, valotti Peltoniemi VBL:n filosofiaa.

VBL-esittelyosuuden lopuksi VBL-alumni Jannica Aalto jakoi kuulijoille omia kokemuksiaan koulutuksen annista: ”Johtajana kehittyminen ei ala siinä vaiheessa, kun tittelissä lukee johtaja tai päällikkö. Kyse on siitä, miten arvot näkyvät arkipäiväisissä teoissa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.”

Arvot johtamisen ytimessä

Arvot johtamisen ytimessä -seminaariosiossa Yleisradion hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston kanslerina toiminut Thomas Wilhelmsson avasi arvojen merkitystä suurissa muutosprosesseissa Helsingin yliopiston ja Ylen kaltaisissa organisaatioissa. Hän kertoi meille muun muassa Helsingin yliopiston arvoista ja yliopistouudistuksesta. ”Hyvä johtaja on aito johtaja, aito ihminen”, totesi Wilhelmsson.

Miltton Sparks Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä ja kauppatieteiden tohtori Christina Dahlblom puolestaan jakoi näkemyksenä arvoista arvonluonnin välineenä tämän päivän yritysten johtamisessa. Esimerkkinä arvoista arvonluonnin välineenä saimme kuulla Milttonin keväällä 2017 lanseeraamasta huikeasta Älä kerro Martille -syntymäpäiväkampanjasta, jolla kerättiin varoja Crisis Management Initiativen (CMI:n) rauhanvälitystyöhön.

Näitä inspiroivia esimerkkejä seurasi vielä yksi johtajuuteen liittyvä nosto: johtamisen haasteita 17 000 osallistujan Roihu-partioleirillä kuvasi leirin strateginen johtaja Heikki Otsolampi yhdessä Emmi Uutelan ja Joona Aaltosen kanssa. ”Ennen leiriä ja sen aikana luotiin digitaalista kulttuuria projektin intrassa ja esimerkiksi puututtiin tilanteen niin vaatiessa vapaaehtoisten keskinäiseen viestintään. Tämä oli yksi onnistumisen elementti, jolla porukka saatiin puhaltamaan yhteen hiileen”, Otsolampi totesi. Uutela kertoi oppineensa leirin johdossa samoja asioita, joita myöhemmin on siirtänyt työelämään ja opettanut VBL-fasilitaattorina: itsensä johtamista, monimuotoisuutta ja empatiakykyä.

Kenen vastuulla on parempi johtajuus?

Paneelikeskusteluun aiheesta Kenen vastuulla on parempi johtajuus osallistui Aallon, Wilhelmssonin, Dahlblomin ja Uutelan lisäksi Panostaja Oyj:n Juha Sarsama. Sarsama avasi paneelin toteamalla VBL:n tekevän erinomaista työtä siinä, että nuoret pääsevät tutkimaan arvojaan ja testaamaan niitä aidoissa johtamistilanteissa. Hän kehotti nuoria kuulijoita ottamaan tilaa, haastamaan ja tuomaan omia ajatuksiaan esiin rohkeasti, aivan kuten VBL:ssäkin kannustetaan. Dahblom totesikin nuorten olevan monissa asioissa vanhempia edellä, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuunnella.

Wilhelmsson korosti VBL:ssäkin tutun ”jokainen voi olla johtaja” -ajatuksen huomioimista paremmin koulutuksessa: meidän tulee kasvattaa paremmalla itsetunnolla varustettuja nuoria. Kysyttäessä paremman johtajuudesta esteistä vastaukseksi löydettiin yhdessä: ihmiset – omat puolustusmekanismimme, stressimme ja kiireemme. Dahlblom vaati nollatoleranssia huonolle johtajuudelle: ”Johtajien tulisi kannustaa tiimejään huonosta itsetunnosta kumpuavan lyttäämisen sijaan itsearviointiin.” Juuri itsereflektointi VBL:ssäkin nähdään avaimena parempaan johtajuuteen, joka on meidän kaikkien vastuulla!


Panelistit Uutela, Dahlblom, Wilhelmsson, Aalto ja Sarsama uppoutuivat keskusteluun siitä, kenen vastuulla parempi johtajuus on.

Miten johdamme vuonna 2028?

Iltapäivän keskustelu jatkui vielä ruokailun yhteydessä Risto Siilasmaan ja Nelli Sågerin toimesta aiheella Miten johdamme vuonna 2028? Såger korosti johtajan omaa esimerkkiä: johtaja säteilee ympärilleen sitä, miten voi, joten oman hyvinvoinnin priorisointi on keskeistä. Siilasmaan mukaan pitäisi luoda ympäristö, jossa hyvä johtaminen on mahdollisimman helppoa ja huono (johtaminen) mahdollisimman vaikeaa. ”Ihmiset ovat liian varovaisia sanomaan, että näin ei voi toimia – mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suurempi kynnys on puuttua (huonon) johtajan toimintaan. Tämä näkyy tälläkin hetkellä maailmanpolitiikassa”, Siilasmaa huomautti.

Lisäksi Siilasmaa korosti nuorten tukemista aikuistumisessa ja työnhakijan itsetuntemuksen selvittämistä rekrytointitilanteessa. Jos itsetuntemus on hyvä, hakija tulee todennäköisesti olemaan lojaali, pitkäaikainen työtekijä, hakeutuessaan itselleen sopivaan työhön. Itsetuntemusta lisäävässä VBL-koulutuksessa ollaan tämän osalta asian ytimessä. Såger muistutti, että aina työntekijän itsetuntemus ei ole valmiiksi hyvä, vaan se kehittyy työssäolon mukana. Silloin yksilö tarvitsee työnantajaltaan tukea omassa muutoksessaan ja tähän on varattava resursseja. ”Olen vaikuttunut VBL:stä seminaarin perusteella”, Såger hehkutti. Ja näinhän se on: VBL on yrityksille loistava mahdollisuus muuttaa maailmaa kohti parempaa johtajuutta!

Teksti: Heta Hyvärinen

Kuvat: Jakke Nikkarinen